Suvaitseminen ja sen vaikutukset historiantutkimuksessa

Kirjan tehtävä s.23 t.2

Miten suvaitsevaisuus ja suvaitsemattomuus ovat näkyneet eurooppalaiset tavassa suhtautua muihin?

Eurooppalaisten tapa suhtautua muihin kulttuureihin on ollut kovin ristiriitainen. Suurimmaksi osaksi maailmalla vallitsi hyvin eurooppa-keskeinen maailmankuva.

Jo antiikin aikana ihmiset pitivät itseään sivistyneinä ja mun kulttuurin edustajia he kutsuivat barbaareiksi. Keskiajalla islamia vastaan käydyt sodat toivat esiin eurooppalaisen suhtautumisen muhin kulttuureihin väkivallalla ja suvaitsemattomuudella. 

Eurooppalaisten valloituksiin on usein kuulunut valloitetun maan alistus, orjuuttaminen ja taloudellinen hyväksikäyttö. Uusien kulttuureja ja kansoja pidettiin alikehittyneinä. Darwinin kehittämä evoluutioteoria vahvisti käsitystä siitä, että eurooppalaiset olisivat ''ihmisroduista'' vahvimmat. Rotujen eriarvoisuutta perusteltiin sosiaalidarvinismilla, eli että vain vahvin yhteiskunta ja kulttuuri selviää.

Euroopassa ihmiset ''kärsivät'' valkoisen miehen taakkaa imperialismin aikana. Sen mukaan Jumala oli antanut eurooppalaisille tehtäväksi sivistää valloitetun maan kansaa ja kääntää heidät myös kristinuskoon.

Pakanakansojen kulttuuria ja oppimiskykyä kuitenkin halveksittiin.

Eurooppalaisten suhatutuminen muihin kulttuureihin ei ristiriidan takia ollut aina halveksivaa tai alistavaa. Esimerkiksi hellenistinen kulttuuri Aleksanteri Suuren aikana korosti kulttuurien tasa-arvoisuutta. Myös keskiajalla ihmiset kävivät muslimien kanssa kauppaa islamin vastaisista sodista huolimatta. 1500-luvulla Bartolomé las Casas vastusti esimerkiksi Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen orjuuttamista ja alistamista.

Erityisesti valistuksen aikana 1700-luvulla euroopan ulkopuolisten kulttuurien ihailu tuli suosioon, euroopan kulttuuriin kohdistuvien kritiikkien vuoksi. Valistusajan jälkeen alettiin korostaa myös muiden maiden kansojen ihmisoikeuksia, eikä pelkästään eurooppalaisten.



t. 3

Millä tavalla eurooppalaisten suhtautumistapa muihin kulttuureihin on vaikuttanut historiantutkimukeen?

Koulussa meille on opetettu historian asioita erityisesti eurooppalaisesta näkökulmasta, luonnollisesti varmaankin sen takia koska kuulumme Eurooppaan ja sen historian tapahtumat koskettavat meitä.
Mutta syynä on varmasti myös se, että euroopan historiasta tiedetään yksinkertaisesti enemmän kuin vaikka Etelä-Amerikan historiasta. Eurooppalaiset ovat olleet monessa historian käännekohdissa osallisena ja moni käännekohta on myös eurooppalaiset aiheuttamaa.

Nykyään historiantutkijat ovat kiinnostuneet koko maailman historian tapahtumista, eikä sen tutkiminen ole enää niin eurooppa-keskeistä. Ennen ihmisiä ei varmaankaan kiinnostanut samalla tavalla muiden kulttuurien historia, varsinkin jos maa oli esimerkiksi siirtomaana. Mahdollisesti tästä syystä monien maiden historiasta on alettu vasta lähivuosian saada enemmän ja enemmän uutta tietoa.