Tällä kurssilla Amerikan historia et tullut erityisen uutena juttuna, sillä käyn samaa aikaa tämän kurssin kanssa Amerikan historia-kurssia. Siellä olimme jo käyneet aika perusteellisesti läpi sekä Pohjois- että Etelä-Amerikan historiaa. Tämä aihe on kuitenkin hyvin kiinnostava, joten ei haitannut vaikka samaa aihetta käsiteltiin kahdella eri kurssilla.
Molemmat Amerikat ovat kiinnostaneet minua yhtä paljon ja kyllä niistä on paljon opittu!
Minulla oli esimerkiksi intiaaneista aivan erilainen kuva ennen näitä molempia kursseja. Kuvittelin aina, että he ovat yksi suuri heimo joilla on samat tavat ja tottumukset, mutta näin ei kuitenkaan ole. Pohjois-Amerikan intiaanit ovat jakautuneet miltein satoihin eri heimoihin. Heimot saattavat olla niin toisistaan poikkeavia, että intiaanit pitävät toisiaan enemmän vihollisina kuin samaa alkuperää olevina ihmisinä. Kaikki muukin tieto, mitä kurssin aikana olen saannut, on ollu mieleenpainuvaa.
On hienoa, että lukion historiassa panostetaan myös muiden maiden ja kulttuurien historian tutkintaan, eikä painoteta jatkuvasti vain Euroopan historiallisia tapahtumia. Maailma on täynnä upeita ja mielenkiintoisia kulttuureita. :)
sunnuntai 2. helmikuuta 2014
torstai 23. tammikuuta 2014
Latinalainen Amerikka
Tämä aihe oli minulle entuudestaan tuttu, sillä minulla pyörii tässä jaksossa myös Amerika historian kurssi jossa tätä aihetta oli käyty jo läpi. Inkat, Mayat ja Atsteekit ovat kuitenkin mielenkiintoisia joten pieni kertaus ei yhtään haitannut :)
On todella harmi, että nämä kulttuurit ovat tuhoutuneet, sillä niillä on ollut todella loistokas aika historiassa. Olin yllättynyt siitä, miten paljon atsteekit uhrasivat ihmisiä! 20 000 ihmistä vuodessa on älytön määrä. Mutta he eivät sillon ajatellut ihmishenkien uhraamista pahana, vaan kuoleminen uhrina oli heille yksi hienoimmista tavoista kuolla.
Heillä oli myös upea arkkitehtuuri. Olisi todella hienoa päästä joskus katsomaan niitä hienoja raunioita, joita Etelä-Amerikan mailla edelleen on.
On todella harmi, että nämä kulttuurit ovat tuhoutuneet, sillä niillä on ollut todella loistokas aika historiassa. Olin yllättynyt siitä, miten paljon atsteekit uhrasivat ihmisiä! 20 000 ihmistä vuodessa on älytön määrä. Mutta he eivät sillon ajatellut ihmishenkien uhraamista pahana, vaan kuoleminen uhrina oli heille yksi hienoimmista tavoista kuolla.
Heillä oli myös upea arkkitehtuuri. Olisi todella hienoa päästä joskus katsomaan niitä hienoja raunioita, joita Etelä-Amerikan mailla edelleen on.
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Perhe japanilaisessa kulttuurissa
Monella ihmisellä on varmasti mennyt edes joskus Kiinan ja Japanin kulttuurit solmuun. Ne ovat hyvin samankaltaisia, sillä Kiinasta on saatu paljon vaikutteita Japanin kulttuuriin. Japanin kulttuuri on aina ollut hiukan omanlaatuinen, sillä se on pystynyt saamaan vaikutteita monesta eri suunnasta, sekoittanut uutta ja vanhaa, mutta silti onnistunut pitämään oman kulttuurin tunnusmerkit tallella.
Japanissa perhe on kaikista tärkein. Siihen kuuluvat vanhempien ja lapsien lisäksi iso-vanhemmat ja esi-isien henget. Esi-isien henkiä palvotaan kodin omalla alttarilla. Japanissa avioliitot olivat yleensä valmiiksi sovittuja ja kun tyttö menee naimisiin, hän siirtyy miehen kotiin eikä pidä minkäänlaista yhteyttä omaan sukuunsa. Tietenkin nykyään avioliitot solmitaan Japanissa rakkaudesta ja häät ovat saaneet myös paljon länsimaisia vaikutteita.
Japanin kulttuurissa nainen on ollut se, joka hoitaa lapset ja mahdollisesti huolehtii myös miehensä vanhemmat. Toisinaan mies saattoi pitää jalkavaimoja tai myydä oman vaimonsa.
Vaikka mies on edelleen Japanissa perheen pää jota vaimon tulee kunnioittaa, on Japanissa kuitenkin korkeasti koulutettuja naisiakin. Kuitenkin naisen tehtäviin kuuluu edelleen myös lapsien kasvattaminen ja kotiaskareet. Kun japanilainen yhteiskunta on modernisoitunut ja samalla naisen asema on parantunut, yhä useampi nainen haluaa elää naimattomana ja keskittyä oman uransa kehittämiseen.
En tiennyt Japanin historiasta entuudestaan oikeastaan mitään, paitsi jotain pieniä juttuja. Paljon oli siis uutta opittavaa! :)
Lähteet: Lukion historia LINKKI 6 - Kulttuurien kohtaaminen
Japanissa perhe on kaikista tärkein. Siihen kuuluvat vanhempien ja lapsien lisäksi iso-vanhemmat ja esi-isien henget. Esi-isien henkiä palvotaan kodin omalla alttarilla. Japanissa avioliitot olivat yleensä valmiiksi sovittuja ja kun tyttö menee naimisiin, hän siirtyy miehen kotiin eikä pidä minkäänlaista yhteyttä omaan sukuunsa. Tietenkin nykyään avioliitot solmitaan Japanissa rakkaudesta ja häät ovat saaneet myös paljon länsimaisia vaikutteita.
Japanin kulttuurissa nainen on ollut se, joka hoitaa lapset ja mahdollisesti huolehtii myös miehensä vanhemmat. Toisinaan mies saattoi pitää jalkavaimoja tai myydä oman vaimonsa.
Vaikka mies on edelleen Japanissa perheen pää jota vaimon tulee kunnioittaa, on Japanissa kuitenkin korkeasti koulutettuja naisiakin. Kuitenkin naisen tehtäviin kuuluu edelleen myös lapsien kasvattaminen ja kotiaskareet. Kun japanilainen yhteiskunta on modernisoitunut ja samalla naisen asema on parantunut, yhä useampi nainen haluaa elää naimattomana ja keskittyä oman uransa kehittämiseen.
En tiennyt Japanin historiasta entuudestaan oikeastaan mitään, paitsi jotain pieniä juttuja. Paljon oli siis uutta opittavaa! :)
Kunnia
Kiinan kulttuuri on yksi maailman vanhimmista kulttuureista. Sillä on pitkä historia, joka on saanut alkunsa Keltaisenjoen kulttuurista.
Kunniantunto on aina ollut Kiinassa suuressa roolissa. Kasvojen menettämisen pelko on kulkenut ihmisten elämässä vuosia ja se liittyy kiinalaiseen yhteisöllisyyteen. Jos suvun tai perheen yksi henkilö epäonnistuu tai tulee nolatuksi, koko suvun maine on mennyttä. Tätä on pyritty ehkäisemään tarkoilla käyttäytymis-säännoillä. Siitä syystä kiinalainen kulttuuri tunnetaan kohteliaisuudesta ja muodollisesta käyttäytymisestä. Kiinassa kunnioitusta osoitetaan mm. lahjojen antamisella ja vieraanvaraisuudella. Myös kunnioitus oman sukupuolen edustajaa kohtaan voidaan osoittaa julkisesti toista henkilöä kädestä pitämällä.
Olen jo entuudestaan tiennyt, että kunnia on Kiinassa iso juttu, mutta tämän teeman avulla opin siitä myös paljon uutta :)
Olen jo entuudestaan tiennyt, että kunnia on Kiinassa iso juttu, mutta tämän teeman avulla opin siitä myös paljon uutta :)
Kuva:
http://ellit.fi/matkailu/aasia/kiina-viisi-vinkkia-ensi-kertaa-kiinaan-matkaavalle
Lähde: Lukion historia LINKKI 6 - Kulttuurien kohtaaminen
Lähde: Lukion historia LINKKI 6 - Kulttuurien kohtaaminen
sunnuntai 12. tammikuuta 2014
Intialainen ruokakulttuuri ja ruokasäädökset
Täällä Euroopassa meille annetaan intialaisesta ruoasta ehkä vähän erikoinen kuva. Itselleni intialainen ruoka tuo mieleen kanan, tuliset ja vahvat mauseet ja riisin. Kun kurssilla kävimme Intia-aihetta läpi, minulle oli ihan uutta se, miten yleistä kasvissyönti siellä on. Intiassa tosin ihmiset omaksuvat kasvissyönnin lähinnä uskonnon takia (hindulaisuus) kun taas esimerkiksi Euroopassa moni ihminen ryhtyy kasvissyöjäksi eettisistä syistä.
Hindulaisuudessa uskontaan samsaraan, jälleensyntymiseen. Tämän mukaan ihmisen sielu vaeltaa elävästä olennosta toiseen. Tästä syystä hindulaisuudessa kunnioitetaan eläimiä, sillä ihmisen kuollessa, tämän sielu saattaa siirtyä myös eläimeen.
Intiassa (eritysesti hindulaisuudessa) ruoan valmistus on melkein kuin seremonia. Ruoka vaikuttaa sekä ihmisen terveyteen että henkiseen elämään tietyllä tavalla. Sen vaikutus perustuu kuuteen eri makuun: makeaan, suolaiseen, katkeraan, pistävään, happamaan ja kirpeään makuun. Jokaisella maulla on oma vaikutus mieleen ja kehoon. Intialaiseen ruokapöytään kuuluu tärkeänä osana monia länsimaisillekkin tuttuja ruokia, kuten riisi, linssit, liha-ja vihannesruoat. Mausteet ovat luonnollisesti suuressa osassa intialaista ruokaa.
Uutta minulle oli tässä teemassa se, miten syvällisesti hindulaisuudessa suhtaudutaan jopa ruokaan. Mausteilla ja valmistustavalla on kaikilla jokin oma vaikutuksensa. Oli myös mielenkiintoista oppia, miten hindulaisuudessa uskotaan, että oikealla tavalla valmistettu ja maustettu ruoka ruokkii kehon lisäksi myös mieltä. Itselleni heräsi ajatus siitä, ettei ruoka olisi hindulaisille pelkästään ruokaa, vaan aine jolla pitää keho ja mieli jonkinlaisessa tasapainossa. En ole varma onko tämä ajattelu mistään kotoisin, mutta tämä fiilis minulle tuli :)
Hindulaisuudessa uskontaan samsaraan, jälleensyntymiseen. Tämän mukaan ihmisen sielu vaeltaa elävästä olennosta toiseen. Tästä syystä hindulaisuudessa kunnioitetaan eläimiä, sillä ihmisen kuollessa, tämän sielu saattaa siirtyä myös eläimeen.
Intiassa (eritysesti hindulaisuudessa) ruoan valmistus on melkein kuin seremonia. Ruoka vaikuttaa sekä ihmisen terveyteen että henkiseen elämään tietyllä tavalla. Sen vaikutus perustuu kuuteen eri makuun: makeaan, suolaiseen, katkeraan, pistävään, happamaan ja kirpeään makuun. Jokaisella maulla on oma vaikutus mieleen ja kehoon. Intialaiseen ruokapöytään kuuluu tärkeänä osana monia länsimaisillekkin tuttuja ruokia, kuten riisi, linssit, liha-ja vihannesruoat. Mausteet ovat luonnollisesti suuressa osassa intialaista ruokaa.
Uutta minulle oli tässä teemassa se, miten syvällisesti hindulaisuudessa suhtaudutaan jopa ruokaan. Mausteilla ja valmistustavalla on kaikilla jokin oma vaikutuksensa. Oli myös mielenkiintoista oppia, miten hindulaisuudessa uskotaan, että oikealla tavalla valmistettu ja maustettu ruoka ruokkii kehon lisäksi myös mieltä. Itselleni heräsi ajatus siitä, ettei ruoka olisi hindulaisille pelkästään ruokaa, vaan aine jolla pitää keho ja mieli jonkinlaisessa tasapainossa. En ole varma onko tämä ajattelu mistään kotoisin, mutta tämä fiilis minulle tuli :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)